OKR vs Balanced Scorecard – mikä on paras malli strategian toimeenpanolle?
Heikki Saarenhovi
Hiljattain OKR (engl. Objectives and Key Results) on nostanut suosiotaan strategian toimeenpanossa erilaisissa organisaatioissa. On suorastaan inspiroivaa huomata, miten strategian ”arkipäiväistämiseen” otetaan kantaa OKR-mallin avulla yhä enenevissä määrin, kun termiin törmää lähes päivittäin keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Tasapainotettu tuloskorttia (BSC, engl. Balanced Scorecard) käytetään usein strategiajohtamisen viitekehyksenä, ja se onkin todettu hyväksi tavaksi jo vuosikymmenten ajan, etenkin yritysmaailmassa. Mutta mitä eroavaisuuksia näillä on? Mitä päällekkäisyyksiä OKR ja BSC aiheuttaa? Mitkä ovat näiden mallien hyödyt? Lähdetään katsomaan näille kysymyksille vastauksia tässä artikkelissa!
Tasapainotettu tuloskortti, BSC
BSC on kaikessa yksinkertaisuudessaan strateginen viitekehys, joka jakautuu neljään osa-alueeseen tai näkökulmaan:
- Talous
- Asiakkuudet
- Prosessit
- Oppiminen & kasvu
BSC:tä hyödyntävien organisaatioiden mukaan näissä näkökulmissa tulee onnistua, jos (ja kun) halutaan menestyä omassa kilpailukentässä. Monille BSC toimii myös viestinnän välineenä: näiden neljän osa-alueen alle kategorisoidaan yhtiökohtaisia tavoitteita, jotka valutetaan edelleen yksikköihin, tiimeihin ja jopa henkilötasolle asti.
Objectives and Key Results, OKR
Kirjoitin aikaisemmin OKR:stä aikaisemmassa blogikirjoituksessani. Käytännössä tämä malli pilkkoo strategian selkeiksi tavoitteiksi ja tekemisiksi. ”Objective” määrittää mitä halutaan saavuttaa ja ”Key Results” määrittää (ja mittaa), miten tavoite saavutetaan. Vaikka OKR onkin mallina melko uusi ja ”trendikäs”, jotain sen kaltaista on nähty jo pitkään. Malli pohjautuu Peter Druckerin konseptoimaan tavoitejohtamisen johtamismalliin, joka esiteltiin jo 50-luvulla ja on sitä kautta varmasti monille tuttu. OKR on laajasti käytössä useissa kansainvälisissä organisaatioissa, ja esimerkiksi Google ja moni piilaakson asukeista käyttää OKR-mallia kasvunsa mahdollistajana.
OKR:n ja BSC:n suhtautuminen toisiinsa
Nyt kun olemme pintapuolisesti määritellyt OKR:n ja BSC:n, lähdetään tarkastelemaan niiden hyötyjä ja eroavaisuuksia. BSC:n ehdoton vahvuus on sen selkeys: tavoitteet ja mittarit voidaan sitoa näkökulmien alle selkeästi, ja mikäli tavoitteet ovat hyvin muotoiltuja ja määriteltyjä, kyseiset neljä osa-aluetta käytännössä kattavat kaiken tärkeimmän jatkuvasta kehityksestä. OKR-mallia soimatakseni, se ei takaa BSC:n kaltaista selkeyttä: joskus OKR-tavoitteet ovat vain lista tavoitteita, joita halutaan saavuttaa. Tässä tapauksessa OKR:n tarjoama perustavanlaatuinen hyöty strategian selkeyttämisestä ei välttämättä realisoidu, kun ei oikein tiedetä, minkä takia mitäkin tavoitetta edistetään. Eli BSC:n avulla tavoiteketjut ja tavoitteiden väliset relaatiot ovat varsin selkeitä ja läpinäkyviä.
No miksi OKR sitten on kasvavassa suosiossa? OKR tuo selkeää ja konkreettista tekemistä tavoitteen taustatueksi. Kun OKR:n avaintulokset ovat hyvin määritelty ja mitattavissa, tekeminen realisoituu suoraan strategian etenemätiedoksi. OKR on enemmän jatkuvaa tekemistä, ja jotkin OKR-mallia hyödyntävät organisaatiot määrittelevät yksilöilleen kuukausittaisia oppimiseen ja kasvuun liittyviä OKR-tavoitteita, jotka ovat johdettu yhtiön strategiasta. Edistynyttä, eikö?
Entä jos…
Kun pohditaan BSC:n ja OKR:n hyviä puolia, voisiko niitä jotenkin yhdistellä? Lyhyt vastaus: kyllä voi. Strategian toimeenpanossa osa-alueet voidaan ottaa suoraan tasapainotetusta tuloskortista, ja BSC:n näkökulmien alle voidaan suoraan laatia ensin yhtiökohtaisia OKR-tavoitteita, joita palastellaan edelleen aina tiimi- ja yksilötasolle asti. OKR:n ja BSC:n yhdistelyllä saadaan ennen kaikkea selkeyttä ja konkreettisia toimia. Kun henkilöt sidotaan oman yksikkönsä OKR-tavoitteisiin, työntekijöiden suorituskyky ja tyytyväisyys kasvavat tutkitusti. BSC:n käytössä voidaan edelleen hyödyntää perinteisempää KPI-mittaristoa, ja OKR tuo konkreettiset mitattavat virstanpylväät strategian taustatueksi. Alla vielä kuva selkeyttääkseni ajatusta, jossa sininen värikoodi indikoi BSC:tä ja vihreä OKR-mallia:
Käsitteinä BSC ja OKR siis sisältävät samankaltaisia ominaisuuksia, vaikka ovatkin kaksi täysin eri asiaa. Molemmissa on omat huonot ja hyvät puolensa, mutta mikään ei estä niiden yhdistelemistä, jolloin huonot heikkoudet saadaan minimoitua tai jopa kokonaan kitkettyä pois. Mikäli tämä ajatus kiinnostaa lisää, ota yhteys LATO:n tiimiin täältä!
Lisää aiheesta:
Me LATOssa uskomme, että läpinäkyvyys, työntekijöiden osallistaminen ja suunnitelmallinen tavoitteiden ja tehtävien seuranta ovat strategian onnistumisen avainasioita. Siksi loimme sovelluksen, jolla muun muassa kaikki tuo käy käden käänteessä.
