Strategian toteutumista voi seurata ja johtaa rullaavasti, kun organisaatiossa on johtamisen työkäytäntö siihen.
Toisaalta: ilman yhdessä sovittua työkäytäntöä homma ei toimi. Työkäytäntö tarkoittaa sovittua ja noudatettavaa tapaa toimia yhdessä, joka usein juurtuu organisaation selkärangasta tulevaksi automaatioksi. Työkäytännön tarkoitus on formalisoida ja tuoda systematiikka yhteistyöhön, viestintään ja koordinointiin strategian tai toimintasuunnitelman toteutusvaiheessa.
Kun strategia ja toimintasuunnitelmat on tehty, toteutuksen seuranta ja johtaminen jää työkäytännön harteille. Jos työkäytäntöä ei vielä ole, voi helpoiten aloittaa pienimmästä toimivasta työkäytännöstä. Ajan myötä työkäytäntö sitten kypsyy, hioutuu ja muuttuu vähitellen organisaatioon sisäiseksi toimenpanokyvykkyydeksi. Matkalla erinomaiseen toimenpidekyvykkyyteen on toki odotettavissa, että muutama johtamiskulttuuriin juurtunut rönsy tulee raivata.
Alla kokemuspohjaisia kuvauksia työkäytännön ominaisuuksista kohti juurtunutta työkäytäntöä. Vähimmäisvaatimuksena oleva pienin toimiva työkäytäntö toimii hyvin alkuun.
Pienin toimiva työkäytäntö – kypsyystaso 1
Kehittynyt työkäytäntö – kypsyystaso 2
Juurtunut työkäytäntö – kypsyystaso 3
Ilman työkäytäntöäkin yksilöt voivat toki onnistua. Toimiva joukkuepeli tuo kuitenkin suuremman voiton kuin yksilöiden summa. Yhteinen juurtunut pelikirja/työkäytäntö kantaa kestävästi kaudelta toiselle, kun jokainen peli ei ole enää hapuileva erillisharjoitus.