Kuukausi: syyskuu 2017

Tulossa pian: LATO Elävät Raportit

syyskuu 20, 2017

LATO julkaisee tulevassa syksyn 2017 päivityksessä uudet Elävät Raportit (Animated Dashboards) muiden parannusten ohessa.

Tavoitteemme on parantaa käyttäjiemme johtamiskokemusta uusien dynaamisten ja eläväisten raporttinäkymien avulla. Me lisäämme hauskuutta ja sujuvuutta LATOon tuomalla elävää näkymää strategian ja toimintasuunnitelmien edistymien seurantaan, keskusteluihin ja arviointikatsauksiin.

Katso lyhyt ennakkovideo tulevasta.

Elävät Raportit sulautetaan osaksi perinteisiä LATO raportti- ja henkilönäkymiä.

Demoamme mieluusti videoitse henkilökohtaisesti lisää – demopyynnöt osoitteesta sales@latotools.com!


Blogi: Strategiajohtaja – mestari, älykkö, aatelinen? /Teemu Möykkylä

syyskuu 18, 2017

Kavereiden kesken minua kutsutaan Veepeeksi, sinulle olen VP of Strategy. Olen strategian mestari.

Olin johtaja jo Porvarisaaren normaalilyseon Ressu-linjalla, nimittäin oppilaskunnan puheenjohtaja. Kahdeksan saalistettua laudaturia tyydytti hetkellisesti kunnianhimoni, sillä olihan kirjoitettavia aineita normaalisti vain kuusi. Mopoautoni herätti 90-luvun lama-Suomessa kateutta, mutta se oli ansaittua.

Tukholmasta luin rahoituksen maisteriksi ja Otaniemestä tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Tiedoksi kaikille, vihaan suomenkielisiä rahvaanomaisia tutkintonimikkeitä. Heti väiteltyäni Hankenilta ja ansaittuani kolme ylennystä kansainvälisessä konsulttifirmassa, viimeistelin MBA-tutkintoni Lontoossa.

Älykäs, looginen ja analyyttinen – niin ne minua kuvaavat. Vasen aivopuoliskoni onkin luonnostaan dominoivampi kuin Tapparan ylivoimakentällinen. Ei sillä, että jääkiekkoa seuraisin – se on epä-älyllinen laji. Spandex-pukuni pullistelee reisien ympärillä, kun pyöräilen töihin. Harrastelen shakkia SM-tasolla. Tai en oikeastaan harrastele: kaiken minkä teen, teen tosissani.

Pystyn mallintamaan täydellisiä liiketoimintastrategioita päässäni, mutta viestinnällisten syiden vuoksi hyödynnän myös exceliä. Strategioissani on painopisteitä, alapainopisteitä, enablereita, key success factoreita sekä tuloskortin ulottuvuuksia. Kaikki tavoitteet ja toimenpiteet linkittyvät monidimensioisesti kaikkiin edellä mainittuihin sekä lisäksi budjetin lukuihin, Hoshin-tavoitteisiin sekä toimitusjohtajan veroilmoitukseen. Olen aina ollut sitä mieltä, että kauneinkaan jouluinen himmeli ei vastaa esteettisiltä arvoiltaan arvokkaasti ja riittävän analyyttisesti muotoiltua strategiaa.

Oikeat toimenpiteet määritän mieluummin itse kuin annan muiden määrittää. Koska – no, koska haluan toimenpiteiden olevan oikeita. Olen luonteeltani vaatimaton, mutta joskus minun on pakko ottaa roolia.

Tässä vaiheessa tekstiä ymmärrät jo varmaan, että strategiassani luvut ja tekeminen linkittyvät täydellisesti. Tai no moninkertaisen täydellisesti, koska dimensioita on monta, kuten kerroin. Rakentamani excel-malli koostuu seitsemästä välilehdestä ja on integroitu Sharepointtiin, SAPpiin, CRM:ään, kilpailijan SAPpiin, Ay-liikkeen jäsenrekisteriin ja alakerran toimiston kahvinkeittimeen. Ei sillä, että integraatiolla kahvinkeittimeen olisi merkitystä, mutta lisäsin sen, koska voin. Joku voisi luulla, että ihmiset on vaikea saada seuraamaan ja päivittämään exceliäni. Ei ole, sillä minä pakotan heidät. Charmantin insinöörimäinen muutosjohtamiseni rohkaisee heitä avaamaan kansioon D:\Common Files\BD\Strategy2017\Latest tallennetun tiedoston ja päivittämään etenemätiedot omalta osaltaan. Helppoa.

Olen ylpeä omasta strategiastani! Olen ylpeä excelistäni! Konsernin strategiapäiville ajan vihellellen. Silitän kauluspaitani pieteetillä. Taittelen maltillisenvärisen taskuliinani säntilliselle kolmiolle. Olen valmis. Valmis paljastamaan rakkaan lapseni kaikille. Valmis selkään taputtelijoihin. Valmis suosionosoituksiin.

Kun lopulta esittelen yrityksemme strategian henkilöstölle, kukaan ei tajua mitään. Ovatko he tyhmiä?


Blogi: Mustanaamiotaktiikka / Onni Matti Manninen

syyskuu 12, 2017

Sattuipa kerran ikävä tapahtuma Bengalin pääkaupungissa Morristownissa: Terroristit pitivät vallassaan pääkaupungin lentoasemaa jo kolmatta päivää. Panttivankien henki oli jo hiuskarvan varassa. Bengalin presidentti Luaga oli jo aiemmin hälyttänyt paikalle viidakkopartion, mutta tilanne näytti epätoivoiselta. Viimeisenä oljenkortena presidentti pyysi apua ystävältään Mustanaamiolta.

Mustanaamio oli hetkessä paikalla ja vastaanotti selonteon pattitilanteesta viidakkopartion päälliköltä Eversti Weeksiltä. Ei kestänyt kauaakaan, kun Mustanaamio jo katosi varjoihin kohti lentokenttäkompleksia. Seurasi piinaavan jännittynyt odotus ja epätoivo – nähdäänkö panttivankeja tai Mustanaamiota vielä elävänä?

Muutaman tunnin odotuksen jälkeen pääovet avautuivat ja Mustanaamio asteli rakennuksesta ulos panttivangit kannoillaan. Taustalla näkyi pinottu joukko terroristeja.

Eversti ja presidentti kumarsivat ja kiittivät epäuskoisena Mustanaamiota. Presidentti kysyi – miten tämä oli mahdollista? Miten yksi mies voi välttää verenvuodatuksen ja eliminoida suuren terroristijoukon, kun erikoisjoukot ja poliisikomppania eivät siihen pystyneet?

Mustanaamio vastasi – Yksi kerrallaan.

Tarinan opetus: Suuretkin ongelmat ja epätoivoiselta tuntuvat kokonaisuudet ratkeavat mustanaamiotaktiikalla. Asiat pilkotaan ja tehdään yksi asia kerrallaan. Yhtä tärkeää on ryhtyä rohkeasti toimeen.